Siirry pääsisältöön

Lähihoitajan historia

Lähihoitajan ammattinimike on ollut olemassa 1990-luvun alusta saakka ja ammatti on vakiintunut työelämään. ammattiin keskeisiä asioita historiassa on kehitys, joka on tapahtunut hyvinvointi politiikassa, palvelujärjestelmän muotoutumisessa, ajattelu tavoissa ja ihmistiedon sekä tutkimuksen kehityksessä.

Ihmiset ovat tulleet hoidetuksi jo keskiajalta saakka omissa kodeissaan,perheen,suvun ja kyläyhteisön piirissä. Sosiaali- ja terveysalalla tarkoitetaan sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon- ja ja työn yhteistä aluetta, jolla lähihoitaja toimii palveluissa. Lähihoitajan tutkinto onkin ollut tärkeä vaihe alojen yhteisessä kehityksessä.

                   onko lähihoitajat menneisyyden noitia?


Auttaminen tai "vaivaisten holhous" on perustunut kristinuskolle luontaisen armeliaisuuden varaan, hoitamista ja lääketsemistä oli opittu sukupuolelta toiselle ja toimintaa ohjasi auttamisen halu ja velvollisuuden tunto. Aiemmin myös lääketsemisestä tienneitä naisia oli toimittu tai poltettu roviolla noitina ja harhaoppisina, koska parantamisen taito saatettiin yhdistää yliluonnollisiin pahoihin voimiin.



                          kerjuu ja kiertolaisuus

Jos vanha tai vammainen oli vailla perhettä ja sukua, hänen osakseen tuli kerjuu, kiertolaisuus tai huutolaisuus. Tämä tarkoitti että kunnan viranomaiset tarjosivat lapsia, vanhuksia ja vaivaisia ihmisä taloihin elätiksi mahdollisimman pientä ylläpito korvausta vastaan. Tarjoustilanteet tapahtui toreilla tai muilla julkisilla paikoilla, tarpeeksi iso ja vahva lapsi tai hyväkuntoinen vanhusnainen pääsivät taloon parhaiten, sillä heitä voitiin käyttää apuna mm. kotitöissä. Kiertolaisuus tai pitäjänkierto tarkoitti sitä että ihmiset matkasivat eri paikkakunnilla hakemassa yösijaa,ruokaa taloista. Kerjääminen tarkoitti sitä samaa mitä nykyään, eli ruoan, tarvikkeiden ja rahan pyytämistä parempiosaisilta vetoamalla omaan heikkoon tilanteeseen


                               Seurakunnat huolehtii

Seurakunnat aloittivat köyhistä huolehtimisen, ja 1600-luvulla ja 1700 luvun lopulla köyhäinhoito säädettiin pakolliseksi seurakunnille 1700-luvulla otettiin käyttöön ruotuarmeijan ohella ruotuhoito. Vaivaishoidon menetelmänä se tarkoitti, että huollettava annettiin muutaman talon huollettavaksi vuorollaan. Ruotulaisen oli tehtävä työtä talolle kykyjensä ja voimiensa mukaan.

                                          Sairaalat

Läänisairalaat aloittivat toiminsa 1700-ja 1800-luvun vaiheessa. Lasarettiosastolla hoidettiin potilaita yleissairaala paikoilla ja kuppaa sairastavia kuppaloissa. Vastaanotto laitokset oli tarkoitettu mielisairaille. jos halusit Sairaanhoitajaksi sinun täytyi olla: Keski-ikäinen, terve, kestävä,hiljainen,kunnollinen ja siivo naisihminen. Ensimmäiset valtion sairaalat syntyivät 1850-luvulla. Ennen hoitajakoulutuksen alkua hoitajan työ oli yksilökeskeistä ihmisen auttamista. Tietopohja oli vähäinen ja tieto perustui vaistoon, intuitioon ja kokemukseen.

                                         hoitoalan kehitys


Helsinkiin perustettiin vuonna 1867 Diakonissa laitos. Samassa yhteydessä aloitettiin keskieurooppalaisen mallin mukainen diakonissa koulutus, hoitajia koulutettiin sairaiden ja kärsivien auttajiksi, ja he saivat melko laajaa lääketieteellistä koulutusta anatomiassa, fysiologiassa, ensiavussa, dieettiopissa sekä tarttuvien tautien hoidossa, opetus sisälsi myös käytännön harjoituksia. Alusta alkaen hoidon elementit ovat olleet samoja kuin nykyään lähihoitaja opinnoissa, tietenkin lääketiede teknistyminen ovat tuoneet paljon uusia asioita, mutta perusasiat ja lähtökohdat on samat. Suomessa 1860-luvulla kärsittiin nälänhädästä ja tuberkuloosi oli suuri ongelma. tarvittiin osaavia ihmisä auttamistyöhön joten diakoniaopistoja helsingin lisäksi avattiin mm. Viipuriin, Sortavaltaan ja Ouluun. Tuberkuloosi hoitajat kiersivät kodeissa neuvomassa mm. ruoanlaitosta, hygieniasta ja siisteydessä, he huolehtivat myös terveysvalistuksesta ja ohjasivat sairaita lääkärin vastaanotolle ja hoitoon. Ensimmäiset perushoitajat valmistui 1986. 


                                                     Lakiasiota

Laki terveyssisarista tuli voimaan 1944
Kansanterevyslaki vuodelta 1972
Sosiaalihuoltolaki vuodelta 1984



Tutkinto uudistuksessa 1990-luvun alulla haluttiin synnyttää ammattikuntia, jonka tiedot ja taidot mukautuvat erillaisiin tilanteisiin tulevaisuuden tarpeisiin, vuonna 1993 aloitettiin lähihoitaja tutkintoon johtava koulutus siinä väistyivät nimikkeet päivähoitajat, kodinhoitajat ja lastenhoitajat ja kehitysvammaisten hoitajat.

                                                 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Astma

Vakavin allergian muoto on astma, jota tosin kyetään nykyisin hoitamaan tehokkaasti. Lapsista 4% on astaman kaltaisia oireita. Näistä lapsista noin 75% on perinnöllinen taipumus allergiaan, jolloin perheen muillakin lapsilla voi olla allergia oireita. Lapsen astma alkaa usein ennen kouluikää. Se helpottuu uein murrosiässä, mutta osalle taipumus jää koko loppuiäksi. Normaali keuhkoputki Terveessä keuhkoputkessa on laaja ilma-aukko, ja mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa sitä isommat hänen keuhkoputkensa on. Keuhkoputken sisäpinta peittää pehmeä limakalvo, ja ulompana on vahva lihaskerros. Kun lapsi yskii, nämä lihakset supistuvat ja lima irtoaa keuhkoputkista. Lima muodustuu keuhkojen limakalvossa, ja sen tehtävänä on helpottaa sisään hengitetyn pölyn poistumista keuhkoista. Lima myös suojaa keuhkoputkia bakteerien ja virusten aiheuttamilta infektioilta. Astmaattinen keuhkoputki Astmassa keuhkoputkien limakalvo on tulehtunut ja turvonnut, mikä aiheuttaa keuhkoputkien ahtautumis...

Allerginen nuha

Yleisin hengitystieallergian muoto on nuha, jota potee joka kymmenes lapsi. Tavallisesti allerginen nuha alkaa leikki- tai kouluiässä. Alle 2v se on harvinainen. Allergista nuhaa potevilla on usein ollut varhaislapsuudessa atooppista ihottumaa. Pieni osa heinänuhaa potevista saa myöhemmin astmaoireita. Allerginen nuha saattaa oireilla vain parivuotta tai koko loppuelämän Allergisen nuhanoireet -vetistävä nuha - nenän tukkoisuus -aivastelu - nenän kutina - silmäoireet Allergista nuhaa aiheuttaa mm. -koivu -leppä -heinät -pujo -kissa -koira -hevonen -jyrsijät -pölypunkki -homeet Allerginen  nuha on helppo todeta, jos lapsi saa oireita aina leikkiessään kissan kanssa. Usein lapsi saa oireita useammasta syystä, joten hänen perusteellinen  tutkiminensa on tärkeää, jotta kaikki mahdolliset oireiden aiheuttajat saadaan selville Tavallisimpia allergiatutkimuksia ovat - ihonaarmukokeet -verinäytteet -nenänielun limaeritenäytteet Allergisen nuhan hoito suun...

Motorinen kehitys

Motorisella kehtyksellä tarkoitetaan liikkeiden kehitystä. Se on, kuten fyysinen kasvukin, jatkuva tapahtuma hedelmöityksestä aikuisuuteen. Motorinen kehitys määräytyy pitkälle keskushermoston,luuston ja lihaksiston kehityksestä. se ei kuitenkaan tarkoita että kaikki olisi vain biologista alkuperää. Perimä antaa kuitenkin rajat motorisen kehityksen mahdollisuuksille, mut ympäristön virikkeet, oma motivaatio motorisen kehityksen harjoittelmiseen ja yksilön persoonallisuus vaikuttavat siihen millaiset taidot kukin lopulta hallitsee. Pientä lasta ei saisi nostaa koskaan omille jaloille koko painollaan ennen kuin hän itse siihen kykenee. tämä sen vuoksi kun motorinen kehitys vaatii aina liikkeisiin tarvittavien osa-alueiden kypsyyden, lapsen on saatava kehittyä rauhassa!     Motorinen kehitys jakautuu kolmeen eri alueeseen, ensinnäkin lihasten säätely kehittyy kefalokaudaalisesti eli päästä varpaisiin. Ensin lapsi oppii päänkannattajalihasten säätelyn, sitten vartal...