Siirry pääsisältöön

Kasvun tuki ja ohjaus,työssäoppimisessa

Päiväkodin henkilöstö on vanhempien tai muiden lähihenkilöiden tukena lapsen kasvatustyössä.
Henkilöstö tuntee päivähoitoa säätelevät lait ja asetukset, sekä oman kunnan päivähoidon palvelurakenteen.

  • keskustele työharjoittelupaikassasi kunnan päivähoitojärjestelyistä ja siitä minkälaista palvelua harjoittelupaikkasi tarjoaa
  • mitä tarkoittaa subjektiivinen päivähoito-oikeus

SALASSAPITOVELVOLLISUUS

koskee jokaista päivähoidossa työskentelevää. 

Lapsen kanssa voi työskennellä moniammatillinen ryhmä, mutta vain vanhempien suostumuksella lasta koskevia tietoja voidaan siirtää eri toimijoiden välillä.

Vanhemmilla on aina oikeus olla mukana tietoa siirrettäessä.

Lastensuojelulaissa on mainittu ilmoitusvelvollisuus. Lapsen etu on aina ensisijainen ja lastensuojeluilmoituksen voi tehdä salassapitosäännöksien estämättä. Myöskään lapsen vanhemmat eivät voi estää tai kieltää ilmoituksen tekemistä.

  • katso THL:n eli terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta mitä siellä kerrotaan asioista, jotka johtavat lastensuojelutarpeeseen ja ilmoitukseen viranomaisille: 

https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojeluilmoitus-ja-lastensuojeluasian-vireilletulo/lastensuojeluilmoitus
  • miten ilmoitus tehdään
  • minkälaiset yleiset salassapitovelvollisuuden säännöt ovat harjoittelupaikassasi

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 

Asiakirja, jonka pohjana on varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset.
Lyhenne VASU.

Asiakirjan teksti on pohjana kuntien ja kaupunkien omille varhaiskasvatussuunnitelmille.
Lisäksi jokainen päiväkoti tarkentaa yksikkönsä varhaiskasvatussuunnitelmassa toimintansa periaatteita.
  1. Valtakunnallinen Vasu-asiakirja
  2. Kuntien ja kaupunkien Vasu
  3. Yksittäisen päiväkodin Vasu

  • tutustu harjoittelupaikkasi Vasuun
  • voivatko vanhemmat/ lähihuoltajat vaikuttaa varhaiskasvatussuunnitelman sisältöön
  • jokaiselle lapselle tehdään oma Vasu; mainitse muutama asia mitä lapsesta suunnitelmaan kirjataan
  • miten vanhempien/ lähihuoltajien kanssa sovittua Vasun toteuttamista seurataan ja arvioidaan

HENKILÖKUNTA

Henkilökunnan myönteinen vuorovaikutus on tärkeä lähtökohta toiminnan suunnittelulle.

Päiväkodin arjen sujuvuus muodostuu suunnitteluajasta ja oman toiminnan arvioinnista.

Palaute työntekijöiden välillä tulisi olla välitöntä ja rakentavaa.

  • miten henkilöstön erityistaitoja ja -osaamista hyödynnetään toiminnassa
  • minkälaisia vastuualueita henkilökunnalla on ja näkyvätkö ne selkeänä työtehtävien jakamisena
  • miten henkilökunta hoitaa yhteistä hyvinvointiaan
  • miten ristiriitatilanteita puretaan

Käy työturvallisuuskeskuksen sivuilla tutkimassa vuorovaikutuksen ja palautteen merkitystä sekä ohjeita ristiriitojen käsittelyyn  www.ttk.fi/index.phtml?s=134 



PERUSHOITOTILANNE

Päiväkodeissa on laadittu hoidollisia, kasvatuksellisia ja opetuksellisia tavoitteita perushoitotilanteille.

Tavoitteiden tulisi näkyä arjen toiminnoissa.

  • miten turvallisuuteen liittyvät asiat toteutuvat päivän ohjelman suunnittelussa
  • miten lapsen pysyvät ihmissuhteet (hyvinvoinnista ensisijaisesti vastaava työntekijä) on hoitoympäristössä huomioitu
  • mitkä toimenpiteet mahdollistavat perushoitotilanteiden rauhallisuuden ja kiireettömyyden
  • miten lasten ohjaaminen itsenäiseen toimintaan toteutuu
  • miten aikuinen kohtaa lapsen aamulla ja päivähoidon päättyessä

Päivittäinen myönteinen palaute on tärkeää ja onnistumisiin tulee kiinnittää huomiota.
  • onko tämä tavoite selkeä arjen hoitotilanteissa harjoittelupaikassasi
  • onko aikuisilla riittävästi aikaa kuunnella lasta keskittyneesti, vastata kysymyksiin, pyyntöihin ja tunnetiloihin

Vanhempien/ lähihuoltajien ilmaisema uskonnollinen tai muu vakaumus tulee ottaa huomioon lapsen hoidossa ja kasvatuksessa.
  • miten harjoittelupaikkasi huomioi kulttuuriset ja elämänkatsomukselliset tarpeet

Tutustu Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilla olevaan tietoon kiusaamisen ehkäisemisestä
  • miten harjoittelupaikkasi ehkäisee kiusaamista
  • päiväkodin toimintasuunnitelma kiusaamistilanteissa

RUOKAILU

Ruokailusta tulee luoda myönteinen yhdessäolon tilanne, johon ei liity pakkoja tai rangaistuksia.

Hyviin tapoihin ohjaaminen ja toisten huomioiminen kuuluu ruokakulttuuriin.
  • miten etnisiä tai erityisruokavalioita huomioidaan harjoittelupaikassasi
  • minkälainen todistus edellytetään erityisruokavalion toteuttamiseksi

Mieti ruokailuhetken muita järjestelyjä
  • ruokatilan valmistelu
  • ruokahygienia
  • ruuan jakaminen
  • ruokahetken säännöt
  • ruokailun lopetus ja muihin toimintoihin siirtyminen

ULKOILU

Päivähoidossa ulkoilu on osa perushoidon ohjelmaa.

Liikkumalla lapsen tietoisuus omasta kehosta ja sen hallinnasta vahvistuu. 
  • minkälainen ulkovalvonnan suunnitelma on harjoittelupaikassasi
  • miten lasta opastetaan luonnon vaalimiseen ja siitä nauttimiseen
  • miten motorisia taitoja autetaan kehittymään ulkoilutilanteissa

LEPO

Riittävä lepo ja mahdollisuus rauhoittumiseen auttavat lasta jaksamaan päivähoidossa.
  • miten lepohetkessä lapselle osoitetaan läheisyyttä ja hellyyttä
  • onko unilelujen käyttö sallittu ja millä muilla tavoilla rauhoittumishetkeä edistetään
  • luetaanko kirjallisuutta ja onko se sisällöltään tunne-elämää rikastuttavaa
  • käytetäänkö musiikkia levon aikana
  • kuinka pitkä on valvovien lasten lepohetki
  • miten eri ikäryhmät on jaettu lepotiloihin

PUKEUTUMINEN

Pukeutumisessa harjoitellaan itsenäistä selviytymistä.

Aikuisella on mahdollisuus pukeutumistilanteissa antaa lapselle huomiota, syliä ja hellyyttä.
  • onko lapsella riittävästi aikaa selviytyä tuettuna ja kannustettuna pukeutumistilanteesta
  • miten säänmukaiseen pukeutumiseen ohjataan
  • miten lapsen kykyä huolehtia itsenäisesti vaatteistaan on helpotettu (korit, naulakot yms.)
  • miten motorisia taitoja voidaan harjoitella pukeutumisen yhteydessä
  • minkälainen ohjeistus on annettu vanhemmille lapsen vaatetuksesta hoitopäivän ajaksi (varavaatteet, lepohetken vaatetus, vuodenaikoja noudattava vaatetus) 

TAIDE JA LUOVUUS

Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen on tärkeää. 

Kauneuden aistimukset syntyvät katselemisen, kuuntelemisen ja tuntemisen kautta.
  • minkälaisia esteettisen kokemisen mahdollisuuksia lapsilla harjoittelupaikassasi on
  • miten lapset itse saavat toteuttaa luovan ilmaisun taitojaan


LÄÄKEHOITO JA HYGIENIA

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on laatinut valtakunnallisen oppaan lääkehoidon toteuttamisesta julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä.

Hygieniasta huolehtiminen on tärkeää lapsen hyvinvoinnin kannalta.

  • kuka harjoittelupaikassasi vastaa lääkehuollon toteuttamisesta
  • oletko tutustunut ensiapu- ja pelastussuunnitelmaan

Päivähoidon allergiaohjeiden tulisi perustua kansalliseen allergiaohjelmaan www.allergia.com
  • tutustu ohjeisiin ja mieti harjoittelupaikkasi allergiajärjestelyjä

STM on julkaissut oppaan infektioriskien vähentämisestä päivähoidossa
  • mieti miten infektioriskiä torjutaan harjoittelupaikassasi
                 - pestäänkö lasten hampaita, miten se toteutetaan
                 - rajoitetaanko tutin käyttöä päivähoidossa
                 - pestäänkö leluja usein
                 - miten lapsia opetetaan toimimaan yskiessä ja aivastaessa
                 - millainen käsihygienian toimintajärjestys on wc-käynnillä
                 - ovatko käsipyyhkeet kertakäyttöisiä, vaihdetaanko kankaisia usein
                 - käytetäänkö käsihuuhdetta tai suojakäsineitä ja missä tilanteissa
                 - vaihdetaanko vaipat tietyssä paikassa, joka puhdistetaan jokaisen käyttökerran jälkeen
                 - jääkö henkilökunta herkästi pois töistä infektion ensioireiden ilmaannuttua
                 - ohjeistetaanko henkilökuntaa ja lapsia kynsienhuollossa
                 - miten tiloja puhdistetaan päivittäin
                 - miten lepotilat huolletaan ja puhdistetaan
                 - miten ruokapalvelualan omavalvontaohjeet toteutuvat
                 - kuinka monta aikuista jakaa ruokaa
                 - miten ruokaylijäämä varastoidaan (muualta kuljetettua ruokaa ei saa varastoida)                                                                                                                                                                                                                            

Varhaiskasvatuksen työntekijöille on myös Lapsi ja vanhempien alkoholin käyttö -opas, joka rohkaisee puuttumaan asioihin keskustelujen ja yhteistyön merkeissä 
  • keskustele harjoittelupaikassasi niistä käytännöistä, millä lapsen kasvua ja hoitoa turvataan alkoholille altistuneessa ympäristössä

TUETTU VARHAISKASVATUS

Erityislapsi tarvitsee erityistä hoitoa ja kasvatusta. 

Päivähoidon kuntouttavat menetelmät ovat yleisesti ajatellen kehitystä tukevia, hyödyllisiä toimintamalleja kaikille lapsille.

Jos lapsi kuitenkin tarvitsee runsaasti erityistukea kehitykselleen, voidaan lapselle järjestää paikka erityispäiväkodista.

Integroiduissa päiväkotiryhmissä lapset oppivat suvaitsevaisuutta ja arjessa pärjäämistä.
  • selvitä itsellesi käsitteet integraatio ja inkluusio
  • onko harjoittelupaikassasi erityislapsia

HARJOITTELUPAIKKASI

Pohdi työharjoittelupaikkasi ominaispiirteitä ja kasvatuksen erityisosaamista. 
Perustuuko toiminta jollekin metodille tai pedagogialle. 
Miten olet vahvistunut ammattiosaajana harjoittelusi aikana.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Astma

Vakavin allergian muoto on astma, jota tosin kyetään nykyisin hoitamaan tehokkaasti. Lapsista 4% on astaman kaltaisia oireita. Näistä lapsista noin 75% on perinnöllinen taipumus allergiaan, jolloin perheen muillakin lapsilla voi olla allergia oireita. Lapsen astma alkaa usein ennen kouluikää. Se helpottuu uein murrosiässä, mutta osalle taipumus jää koko loppuiäksi. Normaali keuhkoputki Terveessä keuhkoputkessa on laaja ilma-aukko, ja mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa sitä isommat hänen keuhkoputkensa on. Keuhkoputken sisäpinta peittää pehmeä limakalvo, ja ulompana on vahva lihaskerros. Kun lapsi yskii, nämä lihakset supistuvat ja lima irtoaa keuhkoputkista. Lima muodustuu keuhkojen limakalvossa, ja sen tehtävänä on helpottaa sisään hengitetyn pölyn poistumista keuhkoista. Lima myös suojaa keuhkoputkia bakteerien ja virusten aiheuttamilta infektioilta. Astmaattinen keuhkoputki Astmassa keuhkoputkien limakalvo on tulehtunut ja turvonnut, mikä aiheuttaa keuhkoputkien ahtautumis...

Allerginen nuha

Yleisin hengitystieallergian muoto on nuha, jota potee joka kymmenes lapsi. Tavallisesti allerginen nuha alkaa leikki- tai kouluiässä. Alle 2v se on harvinainen. Allergista nuhaa potevilla on usein ollut varhaislapsuudessa atooppista ihottumaa. Pieni osa heinänuhaa potevista saa myöhemmin astmaoireita. Allerginen nuha saattaa oireilla vain parivuotta tai koko loppuelämän Allergisen nuhanoireet -vetistävä nuha - nenän tukkoisuus -aivastelu - nenän kutina - silmäoireet Allergista nuhaa aiheuttaa mm. -koivu -leppä -heinät -pujo -kissa -koira -hevonen -jyrsijät -pölypunkki -homeet Allerginen  nuha on helppo todeta, jos lapsi saa oireita aina leikkiessään kissan kanssa. Usein lapsi saa oireita useammasta syystä, joten hänen perusteellinen  tutkiminensa on tärkeää, jotta kaikki mahdolliset oireiden aiheuttajat saadaan selville Tavallisimpia allergiatutkimuksia ovat - ihonaarmukokeet -verinäytteet -nenänielun limaeritenäytteet Allergisen nuhan hoito suun...

Motorinen kehitys

Motorisella kehtyksellä tarkoitetaan liikkeiden kehitystä. Se on, kuten fyysinen kasvukin, jatkuva tapahtuma hedelmöityksestä aikuisuuteen. Motorinen kehitys määräytyy pitkälle keskushermoston,luuston ja lihaksiston kehityksestä. se ei kuitenkaan tarkoita että kaikki olisi vain biologista alkuperää. Perimä antaa kuitenkin rajat motorisen kehityksen mahdollisuuksille, mut ympäristön virikkeet, oma motivaatio motorisen kehityksen harjoittelmiseen ja yksilön persoonallisuus vaikuttavat siihen millaiset taidot kukin lopulta hallitsee. Pientä lasta ei saisi nostaa koskaan omille jaloille koko painollaan ennen kuin hän itse siihen kykenee. tämä sen vuoksi kun motorinen kehitys vaatii aina liikkeisiin tarvittavien osa-alueiden kypsyyden, lapsen on saatava kehittyä rauhassa!     Motorinen kehitys jakautuu kolmeen eri alueeseen, ensinnäkin lihasten säätely kehittyy kefalokaudaalisesti eli päästä varpaisiin. Ensin lapsi oppii päänkannattajalihasten säätelyn, sitten vartal...