Motorinen kehitys

Motorisella kehtyksellä tarkoitetaan liikkeiden kehitystä. Se on, kuten fyysinen kasvukin, jatkuva tapahtuma hedelmöityksestä aikuisuuteen. Motorinen kehitys määräytyy pitkälle keskushermoston,luuston ja lihaksiston kehityksestä. se ei kuitenkaan tarkoita että kaikki olisi vain biologista alkuperää. Perimä antaa kuitenkin rajat motorisen kehityksen mahdollisuuksille, mut ympäristön virikkeet, oma motivaatio motorisen kehityksen harjoittelmiseen ja yksilön persoonallisuus vaikuttavat siihen millaiset taidot kukin lopulta hallitsee. Pientä lasta ei saisi nostaa koskaan omille jaloille koko painollaan ennen kuin hän itse siihen kykenee. tämä sen vuoksi kun motorinen kehitys vaatii aina liikkeisiin tarvittavien osa-alueiden kypsyyden, lapsen on saatava kehittyä rauhassa! 
  



Motorinen kehitys jakautuu kolmeen eri alueeseen, ensinnäkin lihasten säätely kehittyy kefalokaudaalisesti eli päästä varpaisiin. Ensin lapsi oppii päänkannattajalihasten säätelyn, sitten vartalon lihasten, käsien ja lopuksi jalkojen lihasten hallinan. Lihasten säätely kehittyy myös proksimodilaalisesti eli keskeltä äärialueille. Lapsi hallitsee olkavarsien liikkeet ennen kyynervarsien liikkeitä ja ranteen liikkeet ennen hienomotoriikkaa vaativia sormiliikkeitä, kehitys etenee siis kokonaisvaltaisista liikkeistä eriytyneisiin liikkeisiin.

               

        Motorisen kehityksen vaiheet

Vaihe 1) sensomotoriikka ja refleksit

       

      Lapen motorisen kehityksen vaiheet liittyvät lapsen hermoston kehittymiseen. Vastasyntyneen kehitys on reflektiivistä ja tyypillistä lapsen motoriselle toiminnalle ovat ns varhaisrefleksit. Näitä on mm tarttuminen, Moro-heijaste, imeminen, etsiminen ja kävelyheijaste. Refleksit häviävät puoleen vuoteen mennessä tahdonalaisen liikkumisen tieltä.

Vaihe 2) opitut ja tahdonalaiset liikkeet.

Kehitysheijasteet alkavat syrjäytyä jo ensimmäisen vuoden aikana, kun lapsi alkaa kehittää isojen aivojen alaisia mutkikkaampia opittuja ja tahdonalaisia liikkeitä, motoristen taitojen oppiminen edellyttää sitä että kehitysheijasteet  väistyy. Motorinen kehtiys on myös kulttuurista kiinni, koko ajan kapalossa makaava lapsi ei pääse liikkumaan, hänellä ei ole mahdollisuutta kehittää taitojaan. Samanikäisenä kun lapsi opettelee kävelemään hän opettelee myös mm. syömään itse ja pukemaan itse ja riisumaan. Hän opettelee hallitsemaan kuivaksi oppimiseen tarvittavia lihaksiaan ja näin pidättämään. Lapsen leikkiessä motoriset taidot harjaantuvat itestään leikkimällä. Lapsi myös toistaa ja harjoittelee tarkoituksellisesti uusia motorisia taitoja ilman, että se olisi leikkiä.

Vaihe 3) Perusliikkuminen

Perusliikkumisen oppimisen harjoitteluvaihe on vahvimmillaan 2-7 -vuoden iässä. Motorinen kehitys jatkuu motoristen taitojen harjoittelulla.

Kaksivuotias lapsi osaa kävellä portaissa tasa-askelin, potkii palloa ja osaa pukea osan vaatteista päälleen. Lapsen itsenäinen liikkuminen lisääntyy paljon. Kolmen vanha osaa ajaa kolmipyöräistä, hyppiä molemmilla jaloilla, kävellä portaat vuoroaskelin ja napittaa takin. 2-3 -vuotias juoksee sujuvasti esteettömässä tilassa ja osaa kieriä. 2-vuotiaan hienomotoriikka mahdollistaa kynän käyttämisen kämmenotteella, kolmen vanha osaa jo piirtää ympyrän ja harjoittelee kynäotetta. Kolmevuotiaan piirtämän ihmisen raajat lähtevät yleensä päästä eikä vartaloa piirretä.

vaihe 4) Motoriikan harjaantuminen

Kouluikään  tulessaan lapsi harrastaa paljon.Neljävuotias hyppii jo yhdellä jalalla ja kävelee portaita alas vuoroaskelin. Viisivuotias oppii hiihtämää ja luistelemaan sekä ajamaan polkupyörää. Lapsen tasapaino on kehittynyt ja hän saattaa esimerkiksi kiipeillä puissa. Tytöt saattavat olla poikia ketterämpiä, mutta pojat vastaavasti juoksevat nopeammin, heittävät palloa pidemmälle tai hyppäävät pidemmälle kuin tytöt. Lapsi osaa yhdistää juoksun pallon potkaisuun. Hän hyppää rytmisesti ja harjoittelee naruhyppyä. Kuperkeikka onnistuu. Nelivuotiaan ihmispiirroksesta voi jo erottaa pään, vartalon ja raajat. Viisivuotias käyttää saksia ja jäljentää numeroita. Viisivuotias voi jo osata kirjoittaa nimensä.

6-vuotias osaa kävellä puomin päällä ja tasapainoilla keinuvalla alustalla. Hän harjoittelee kuperkeikkaa taaksepäin ja tekee useita kuperkeikkoja eteenpäin. Hyppäämiseen yhdistyy muita liikkeitä, esim juoksu ja ponnistus. Lapsi ottaa kiinni sujuvasti isot ja pienet pallot ja pelaa mailalla.

Seitsemän-vuotias koululainen käyttää koulupäivästään 30-60% hienomotoriikan harjoittamiseen. Sorminäppäryyttä tarvitaan kirjoitettaessa, piirtäessä, tietokoneen näppäimistön ja hiiren hallinnassa, puhelimen käytössä jne. Itsenäinen liikkuminen lisääntyy (koulumatkat, harrastukset, kaverit).

                        Hienomotoriikka?

                       eli se tarkoittaa lihasten

                       pientä liikettä ja sen kehittymistä.

                      lapsen hienomotorisia taitoja testataan 

                      usein lapsen käden taitojen perusteella.

                      9kk iässä lapsi osaa jo käyttää sormia

                      tarttuakseen tavaroihin.

                   Karekamotooriikka?

                   tällä taas tarkoitetaan suurien lihastoimintojen käskyjä, jalat&kädet tms. 

tässä on lapsilla paljon eroa miten kukin kehittyy.